Rahanpesulaki (GwG) on keskeinen sääntelykokonaisuus, jota yritysten Saksassa on noudatettava. Jotta rahanpesua voidaan torjua tehokkaasti, yritysten on ymmärrettävä GwG ja toimittava sen vaatimusten mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastelemme GwG:tä tarkemmin ja käsittelemme noudattamatta jättämisen seurauksia.
Tiivistelmä
- GwG:n tavoitteena on suojata rahoitusjärjestelmän eheyttä ja hillitä rikollisuutta
- GwG koskee kaikkia Saksassa toimivia yrityksiä, jotka ovat tekemisissä rahoitustapahtumien kanssa – yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta
- Yrityksiä, jotka rikkovat rahanpesulakia, uhkaavat suuret hallinnolliset sakot
Sisällysluettelo
Rahanpesulaki yksinkertaisesti selitettynä
GwG otettiin käyttöön rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi. Se määrittää säännöt ja menettelyt, joita yritysten on noudatettava, jotta epäilyttävä toiminta voidaan tunnistaa ja ilmoittaa. GwG:n tavoitteena on suojata rahoitusjärjestelmän eheyttä ja hillitä rikollisuutta.
Lisäksi GwG määrittelee rahanpesun prosessiksi, jossa laittomat tuotot tuodaan lailliseen rahoituskiertoon. Se kattaa useita menetelmiä, kuten varojen alkuperän peittämisen, laillisten ja laittomien varojen sekoittamisen sekä yritysten käyttämisen rahanpesuun. GwG on erittäin merkityksellinen kaikille Saksassa toimiville yrityksille niiden koosta tai toimialasta riippumatta.
Milloin GwG otettiin käyttöön Saksassa?
Rahanpesulaki (GwG) on tärkeä osa Saksan oikeusjärjestelmää, ja sillä on pitkä historia. Se otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1993, ja sitä on sen jälkeen päivitetty useaan otteeseen, jotta se vastaisi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien uhkien muutoksiin. GwG perustuu kansainvälisiin standardeihin ja ohjeistuksiin, erityisesti Financial Action Task Forcen (FATF) suosituksiin; FATF on kansainvälinen järjestö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.
Mihin rahanpesulaki perustuu?
- 1. EU:n rahanpesudirektiivi 1991
- 2. EU:n rahanpesudirektiivi 2001
- 3. EU:n rahanpesudirektiivi 2005
- 4. EU:n rahanpesudirektiivi 2015
- 5. EU:n rahanpesudirektiivi 2018
- 6. EU:n rahanpesudirektiivi 2018
Mitä rahanpesulakiin muuttui vuodesta 2020 alkaen? Mitä sovelletaan vuonna 2024?
- Laajennettu soveltamisala: Uudistettu GwG ulottuu aiempaa laajempaan joukkoon liiketoimia ja ammattiryhmiä. Näihin kuuluvat kryptovaluuttapörssit, taide- ja huutokauppatalot sekä virtuaalivaluuttapalveluntarjoajat. Näiden yritysten on nyt noudatettava samoja rahanpesusäännöksiä kuin perinteisten rahoituslaitosten.
- Tiukennetut selonottovelvollisuudet: Yritysten ja rahoituslaitosten on toteutettava tehostettuja selonottotoimia asiakkaidensa tunnistamisessa. Tämä tarkoittaa, että niiden on tehtävä perusteellinen asiakkaan henkilöllisyyden tarkastus (KYC), jotta voidaan varmistaa, etteivät ne tee liiketoimia mahdollisesti epäilyttävien henkilöiden kanssa. Tämä on erityisen tärkeää yli 10 000 euron transaktioissa.
- Avoimuusrekisteri: Saksassa on otettu käyttöön keskitetty avoimuusrekisteri. Rekisteriin kerätään tietoja yritysten tosiasiallisista edunsaajista, ja tiedot saatetaan julkisesti saataville. Tämän myötä rahanpesun harjoittaminen vaikeutuu, koska yritysten todelliset omistajat eivät voi enää toimia piilossa.
- Korotetut seuraamukset: GwG:n rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia on korotettu merkittävästi. Yrityksille ja yksityishenkilöille, jotka rikkovat säännöksiä, voidaan määrätä tuntuvia hallinnollisia sakkoja. Vakavissa rikkomuksissa sakot voivat nousta miljooniin, ja pahimmassa tapauksessa voidaan määrätä myös vankeusrangaistus.
Keitä rahanpesulaki koskee? Rahanpesulain velvolliset toimijat
Ote laista ja selitys
GwG koskee kaikkia Saksassa toimivia yrityksiä niiden koosta tai toimialasta riippumatta. Se koskee monia erilaisia yrityksiä, jotka ovat tekemisissä rahoitustapahtumien kanssa. Niillä on velvollisuus laatia ja ottaa käyttöön sisäiset ohjeistukset ja menettelyt rahanpesun torjumiseksi.
Rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvat muun muassa seuraavat velvolliset toimijat. Kaikkien velvollisten toimijoiden luettelon löydät kohdasta GwG § 2 Abs. 1.
- Notaarit
- Luottolaitokset
- Rahoituspalvelulaitokset
- Rahoitusyritykset
- tietyt vakuutusyhtiöt
- Asianajajat
- Veroneuvojat
- Kiinteistönvälittäjät
- Tavarakauppiaat
Miten Nect auttaa?
Rahanpesulain vaatimukset yrityksille
GwG:llä on keskeinen rooli liiketoiminnassa, sillä se velvoittaa yritykset toteuttamaan toimenpiteitä rahanpesun estämiseksi. Näihin kuuluvat asiakkaiden tunnistaminen ja todentaminen, liiketoiminta-asiakirjojen säilyttäminen sekä epäilyttävien transaktioiden ilmoittaminen.
Saksassa rahanpesulain (GwG) mukaiset velvolliset toimijat joutuvat käytännössä täyttämään useita vaatimuksia, jotta rahanpesua ja terrorismin rahoitusta voidaan torjua tehokkaasti.
Tässä on joitakin keskeisimpiä vaatimuksia:
- KYC (Know Your Customer) – asiakkaiden tunnistaminen ja todentaminen: Velvollisten toimijoiden on tarkastettava ja seurattava asiakkaidensa henkilöllisyyttä huolellisesti. Tämä sisältää henkilöllisyysasiakirjojen keräämisen, nimien tarkistamisen pakotelistoja vasten sekä tosiasiallisen edunsaajan tunnistamisen.
- Epäilyttävien transaktioiden ilmoittaminen: Jos velvollisilla toimijoilla on syytä epäillä, että transaktio tai liikesuhde voi liittyä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, niiden on ilmoitettava asiasta toimivaltaisille viranomaisille. Epäilyilmoitukset voidaan tehdä Financial Intelligence Unitin (FIU) ilmoitusportaalissa.
- Riskien arviointi ja hallinta: Velvollisten toimijoiden on tehtävä riskiarviointeja tunnistaakseen rahanpesuriskit omassa toimintaympäristössään. Tämän arvioinnin perusteella niiden tulee toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet riskien minimoimiseksi.
- Tietojen säilyttäminen: Velvollisten toimijoiden on säilytettävä liiketoiminta-asiakirjat ja transaktiodokumentit tietyn ajan, jotta viranomaiset voivat tarvittaessa tarkastella niitä.
- Koulutus ja tietoisuuden lisääminen: Velvollisten toimijoiden henkilöstöä tulee kouluttaa säännöllisesti rahanpesun ehkäisyyn ja tunnistamiseen, jotta varmistetaan, että he ymmärtävät säännökset ja noudattavat niitä.
- Sisäiset kontrollit ja compliance-ohjelmat: Velvollisten toimijoiden tulee ottaa käyttöön sisäiset kontrollit ja compliance-ohjelmat varmistaakseen lakisääteisten vaatimusten täyttymisen. Tämä sisältää rahanpesusta vastaavan henkilön nimeämisen sekä sisäisten tarkastusmenettelyjen käyttöönoton.
- Avoimuusrekisteri: Kun velvolliset toimijat tekevät yhteistyötä yritysten (oikeushenkilöiden) kanssa, niiden on tehtävä avoimuusrekisteristä kyselyt liikekumppanin tosiasiallisesta edunsaajasta.
GwG:n rikkominen – nämä seuraamukset uhkaavat noudattamatta jättämisestä
GwG:n noudattaminen on erittäin tärkeää, sillä lain rikkomisella voi olla vakavia seurauksia. Yrityksille, jotka rikkovat GwG:tä, voidaan määrätä rahamääräisiä seuraamuksia, ja niiden maine sekä uskottavuus voivat vahingoittua merkittävästi. Lisäksi yrityksiä, jotka tukevat rahanpesua tai terrorismin rahoitusta, voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen StGB § 261 mukaisesti.
Rahanpesulain (GwG) rikkomisesta voidaan määrätä seuraavat hallinnolliset sakot:
Tavanomaisissa rikkomuksissa hallinnollinen sakko on enintään 150 000 euroa (mukaisesti § 56 Abs. 1 Satz 2 GwG ).
Vakavista, toistuvista tai järjestelmällisistä rikkomuksista voidaan määrätä enintään 1 miljoonan euron sakot (mukaisesti § 56 Abs. 3 GwG ).
Tapauksissa, joissa kyse on § 2 Absatz 1 Nummer 1 bis 3 und 6 bis 9 GwG mukaisista velvollisista toimijoista ja nämä ovat oikeushenkilöitä tai henkilöyhteenliittymiä, voidaan määrätä korkeampi hallinnollinen sakko. Tällöinkään sakko ei kuitenkaan saa ylittää seuraavia määriä:
- viisi miljoonaa euroa tai
- 10 % kokonaisliikevaihdosta, jonka oikeushenkilö tai henkilöyhteenliittymä on saavuttanut siinä tilikaudessa, joka on edeltänyt viranomaispäätöstä
